Omakotitalo - Rakennus, jossa asut yhdessä perheesi kanssa.

Omakotitalo, haaveista projektiksi muuttunut rakennus, lienee yksinkertaisesti ns. mutu-sanakirjaa käyttäen pohdittuna 3 sanan muodostama yhdyssana.

Jokamies sivistyksen perusta Wikipedia määrittää omakotitaloa seuraavasti:

Omakotitalo on erillispientalo, jossa on yleensä yhden perheen asunto. Kaavoitetulla alueella erillispientalotalotontille saadaan yleensä sijoittaa enintään kaksi asuntoa. Kaavamerkintä on AO. Kahden asunnon talo voi olla omakotitalo, jossa on pääasunto ja sivuasunto. Jos molemmat asunnot ovat suurehkoja kysymyksessä ei ole omakotitalo vaan paritalo.
Omakotitalo on useimmiten joko yksi- tai kaksikerroksinen ja siinä voi olla lisäksi kellari. Suomessa on noin 970 000 omakotitaloa (2006). Vajaat 40 prosenttia suomalaisista asuu omakotitaloissa.^[1]

* * *

"Oma" tarkoittaa käytännössä kohtalaisen selkeää omistussuhdetta sen jälkeen mainitun sanan muodostamaan käsitykseen, joka voi olla käytännössä melkein mitä tahansa maan ja taivaan väliltä sekä mielikuvituksen rajoittamana.

Koti yleisesti ymmärretään paikkana, missä ihminen elää eli syö, juo, nukkuu ja hoitaa hygieniaa (käy tarpeilla/suihkussa/saunassa ja huoltaa varusteitaan) sekä rentoutuu (tv/elokuvat/musiikki/radio/pelit/nykymediat) ja harrastaa (mahdollisesti kokkaa, ompelee, musisoi instrumentilla, tms.).

Talo taas kuvaa enemmänkin rakennusta. Se luo puitteet, missä on mahdollista olla ja elää. Talossa on yksinkertaistaen ainakin 4 seinää ja katto, sillä aikoinaan tuvissa oli osin vielä maalattiat, mutta nykyaikana erikoisrakenteet ovat mahdollistaneet useampi kerroksiset ratkaisut ja myös maan alle rakentamisen. Tällöin talo voidaan suunnitella yksilöllisemmin vastaamaan sille asetettuihin tarpeisiin esim. rauhoittamalla tietty tila/huone tiettyä tarkoitusta varten (Elokuva/mediahuone), myös huoneiden sijaintia ja käyttötarkoitus huomioiden voidaan osa talosta (yläkerta) rauhoittaa lepäämiseen (nukkumiseen) muun talon jäädessä palvelemaan aktiivikäyttöä.

Wikipedian mukaan talo on jotain tällaista.

Talo on yleisesti ottaen rakennus, rakennelma, koti tai suoja, jonka tarkoitus on olla ihmiselle paikka asumista varten. Talon alkuperäinen tarkoitus oli suojella ihmistä sään oikuilta (kuten sateelta, tuulelta, auringonpaisteelta ja pakkaselta) sekä villipedoilta. Nykyään lähes kaikki teollisuusmaiden asukkaat asuvat taloissa. Talosta on tullut myös osaltaan hyvinvoinnin mittayksikkö.
Suomessa vakituisena asuntona käytettävät asuintalot jaetaan pientaloihin ja kerrostaloihin.
Pientalossa voi olla 1–3 kerrosta, mutta eri asunnot eivät sijaitse päällekkäin. Pientaloja ovat

• omakotitalot, jotka ovat erillisiä pientaloja
• paritalot, joissa on kaksi asuntoa vierekkäin
• rivitalot, joissa on vähintään kolme asuntoa vierekkäin.
• ketjutalot, joissa asunnot ovat kytketty yhteen siten, että niiden välissä on yhdistävänä osana on esim. autotalli, varasto tai katos.

Kerrostalossa asunnot sijaitsevat päällekkäin ja usein myös vierekkäin. Pistetalo on kerrostalo, jossa asunnot sijaitsevat yhden porrashuoneen ympärillä. Lamellitaloksi kutsutaan pitkänmuotoista kerrostaloa, jossa portaan viereiset asunnot muodostavat yhden lamellin, ja näitä lamelleja on sijoitettu riviin. Kerrostaloa voidaan korkeuden perusteella nimittää myös pienkerrostaloksi, tornitaloksi tai pilvenpiirtäjäksi.
Kaavoituksessa käytetään tarkkoja termejä, kuten esimerkiksi asuinpientalojen korttelialue tai rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Samaten kerrosluvusta käytetään erityisiä merkintöjä, esimerkiksi I, I½, ½II, VIII.
Taloista käytetään usein myös valmistusaineen mukaisia nimityksiä: betonitalo, hirsitalo, kivitalo, savitalo ja tiilitalo. Nimitys voi perustua myös rakennustapaan: elementtitalo, harkkotalo.

* * * 

Mutta minkälainen omakotitalon sitten tulisi olla? Ainut oikea vastaus lienee - "juuri sellainen kuin haaveilit".

Koska ihmisten haaveet ovat usein varsin erilaisia ja niissä vivahde-erot viimeistelee haaveilijan persoona, on turha luulla, että olisi olemassa vain yksi (1) ainoa ja oikea tapa rakentaa omakotitalo. Jos kaikki asuisivat täysin samanlaisissa taloissa, jotka olisivat täysin samalla etäisyydellä toisistaan ja väritykseltään täysin toistensa kopioita, eihän ihminen enää löytäisi kotiinsa, sillä osoitenumerokin olisi varmasti joka talossa SAMA.

Koska ihminen on yksilö, eikä ajattele kollektiivisesti samalla tapaa kuin kaikki kanssa eläjänsä on hänellä taipumus myös korostaa omaa erilaisuuttaan, erottuakseen massasta. Lisäksi ns. tavalliseksi kansalaiseksi leimaitumisen "pelossa" yksilö tekee kaiken voitavansa erottuakseen massasta, jos ei muusta syystä, niin säilyttääkseen yksilollisyyteensä. Persoonalliset ratkaisut teoissa ei siis välttämättä tarkoita suoraan sitä, että kyseessä olisi tarkoitushakuinen erikoisuuden tavoittelu, vaan pikemminkin pyrkimys säilyttää kaikessa tekemisessä se mikä määrittelee minuuden.

Filosofisen olemuksen ydin määräytyköön sekin Wikipedian avulla.

Minä tai itse on mielenfilosofinen käsite, joka viittaa henkilön olemukselliseen, muuttumattomaan ytimeen, joka koostuu sellaisista ominaisuuksista, jotka erottavat henkilön muista yksilöistä. Filosofisena ongelmana on määritellä, mitä nämä ominaisuudet ovat, ja tähän on ollut useita lähestymistapoja.

* * *

Näiden varsin mutkikkaiksi haarautuneiden pohdintojen jälkeen voi ns. lyhyesti todeta, että se MEIDÄN omakotitalo on 1½ kerroksinen hirsitalo, jossa kerrossala on 200,7 neliötä. Huoneistoala jää kuitenkin niukasti alle 175 neliön ollen 174,8 neliötä.

Syy kerrosalan ja huoneistoalan näinkin suureen eroon on seuraava.

Kerrosala rakennusoikeudellisena käsitteenä on rakennuksen kerrosten yhteenlaskettu pinta-ala. Kerrosalaan lasketaan yleensä kunkin kerroksen pinta-ala aina ulkoseinien ulkopintaan asti. Jos ulkoseinän paksuus on yli 250 mm, ylimenevä osa katsotaan sallituksi rakennusoikeuden ylitykseksi. Toisin sanoen rakennusoikeutta laskettaessa kerrosalasta huomioidaan ulkoseinien sisällä oleva pinta-ala ja ulkoseinistä vain se osa, joka on paksuudeltaan enintään 250 mm. Ylittävää osuutta ei lueta rakennusoikeuden käyttämiseksi.

Huoneistoala taas on yhtä huoneistoa ympäröivien seinien sisäpintojen mukaan laskettu pinta-ala. Jos huoneistossa on päällekkäisiä kerroksia, lasketaan huoneistoala eri kerrosten summana. Jos katto on vino, lasketaan pinta-alaan mukaan vain se osa jossa huonekorkeus ylittää 160 cm.

Näin ollen mitään "valtavaa" linnaketta ei siis olla pykäämässä, vaikka varsin tilavalta tölli näin numeroiden valossa tuntuukin. Itseasiassa huoneistoalan alittama 175 neliötä oli tämän haaveen ns. mahdollisuuksien raja, jonka ylittäminen oli tarkoitus välttää. Numerot itsessään ovat toki jo sen verran suuria, että "kotini on linnani" sloganilta tuskin tulee pääsemään karkuun, mutta hyvillä mielin sitä alkaa "mutustelemaan", kun tietää, että "linnan" seinät on 240 x 260 mm hirttä.

Alakerta pyrittiin suunnittelemaan sellaiseksi, että siellä ehtii ja mahtuu arjen askareita hoitamaan mukavasti - pieniä nautintoja unohtamatta. Piirustuksiin mahtui et, wc, k, oh+rt, eh (elokuvahuone), khh, ph ja s sekä tietenkin eteläpäädyn terassi.

Yläkerta taasen pyrittiin saamaan ns. rauhan tyyssijaksi, missä voi omassa rauhassa tehdä niitä omia juttuja, ilman häiriöitä. Pohjan mukaan tänne tulee 3 mh, aula, wc ja vh, sekä parveke alakerran terassin päälle, minne käynti on luonnollisesti vanhempien makuuhuoneen kautta.