Pääsuunnittelija - henkilö, joka neuvoo ja vahvistaa haaveet määräysten mukaisiksi..

Selvää oli alusta alkaen, että omaan rakennusprojektiin suhtaudutaan "hyvää kun tekee, niin priimaa pukkaa tulemaan"-sloganin mukaisesti.

Mutta jo ensimetreillä asiaan perehtymätön törmää pykälä viidakkoon kuin se kuuluisa telkkä lentäessään omaan pönttöönsä. Rakentaessa EI nimittäin enää riitä, että pyrkii parhaaseensa, koska se tuskin on riittävä suoritus, kun asiaa ryhdytään tarkastelemaan valvovan viranomaisen silmin eli tuttavallisemmin Rakennusvalvonnan toimesta.

Tätä ongelmaa helpottamaan on luotu "Pääsuunnittelija"-niminen tehtävä, jonka homma on siis pitää projekti siinä määrin linjassa, että talo nousee pystyyn ja on asumiskelpoinen eli lyhyesti sanottuna määrysten mukaan kasattu ja näin ollen raken-tajan/nuttajan haaveiden/unelmien fyysinen tulos.

No eipä muuta kuin hankkimaan omalle projektille pääsuunnittelija - VAAN mistä?

Ikinä aiemmin kun ei ole tullut kyseiseen ammattiryhmään tutustuttua, niin olo oli taas kuin siitä kuuluisasta Nokian saappaasta, minne maailman kaikki tarjolla ollut tyhmyys oli tähän saakka piiloutunut.

Ainakaan ns. vasemmalla kädellä ratkaisua ei saatu aikaiseksi., eikä asian tiimoilta mitään ylimääräistä "ässääkään" hihasta pudonnut, joten AINUT oikeaksi tulkittavissa ollut veto oli nöyrtyä sen verran, että kehtasi mennä asiaa henkilökohtaisesti kysymään - MISTÄ muualta kuin sieltä Rakennusvalvonnasta (vaikka tuntuikin, että tarjoavat ehdokkaiksi vain alan "tuntemattomia" suuruuksia). No koska rakennusprojektissa muutenkin tulee tutuksi mapit, piti niitä sitten siellä myös hieman lehteillä, että edes hieman näyttäisi asiaan vihkiytyneeltä.

Lopputulos oli kuitenkin karu, sillä kyseisien tietojen tallentamiseen hankittu mappi oli yhtä paksu/pitkä kuin oma kauppalista, jossa normaalisti lukee lyhyesti "ruokaa". Sillä yrityksistä huolimatta subjektiivinen filtteri teki raskassoutuista valintatyötä koko mappien selausprosessin ajan hylkäämällä vaihtoehtoja milloin mistäkin syystä. Useimmat PRO-luokan ammattilaiset putosivat valinnasta äidinkielen perusteella, mutta myös lyhyt CV-lista tai vain yhden (1) referenssikohteen maininta muuttui suoraan perusteeksi hylätä ehdokas.

Valinta tehtiin kuitenkin varsin rehellisesti, sillä loppusuoralla Pääsuunnittelijan tittelistä taisteli 3 henkilöä, jotka kaikki olivat vielä jollain persoonallisella tavalla erilaisia. Kuka lopulta valittiin, sillä tuskin on mitään merkitystä, mutta valinnan jälkeen varmaa oli, että meidänkin projekti tullaan Rakennusvalvonnassa hyväksymään, sillä ilman ammattitaitoista pääsuunnittelijaa rakennuslupaa EI myönnetä.

Kerrottakoon, että valinta oli lopulta varsin helppo - Kuin olisi katsonut peiliin muutaman vuoden kuluttua.

Omakotitalo - Rakennus, jossa asut yhdessä perheesi kanssa.

Omakotitalo, haaveista projektiksi muuttunut rakennus, lienee yksinkertaisesti ns. mutu-sanakirjaa käyttäen pohdittuna 3 sanan muodostama yhdyssana.

Jokamies sivistyksen perusta Wikipedia määrittää omakotitaloa seuraavasti:

Omakotitalo on erillispientalo, jossa on yleensä yhden perheen asunto. Kaavoitetulla alueella erillispientalotalotontille saadaan yleensä sijoittaa enintään kaksi asuntoa. Kaavamerkintä on AO. Kahden asunnon talo voi olla omakotitalo, jossa on pääasunto ja sivuasunto. Jos molemmat asunnot ovat suurehkoja kysymyksessä ei ole omakotitalo vaan paritalo.
Omakotitalo on useimmiten joko yksi- tai kaksikerroksinen ja siinä voi olla lisäksi kellari. Suomessa on noin 970 000 omakotitaloa (2006). Vajaat 40 prosenttia suomalaisista asuu omakotitaloissa.^[1]

* * *

"Oma" tarkoittaa käytännössä kohtalaisen selkeää omistussuhdetta sen jälkeen mainitun sanan muodostamaan käsitykseen, joka voi olla käytännössä melkein mitä tahansa maan ja taivaan väliltä sekä mielikuvituksen rajoittamana.

Koti yleisesti ymmärretään paikkana, missä ihminen elää eli syö, juo, nukkuu ja hoitaa hygieniaa (käy tarpeilla/suihkussa/saunassa ja huoltaa varusteitaan) sekä rentoutuu (tv/elokuvat/musiikki/radio/pelit/nykymediat) ja harrastaa (mahdollisesti kokkaa, ompelee, musisoi instrumentilla, tms.).

Talo taas kuvaa enemmänkin rakennusta. Se luo puitteet, missä on mahdollista olla ja elää. Talossa on yksinkertaistaen ainakin 4 seinää ja katto, sillä aikoinaan tuvissa oli osin vielä maalattiat, mutta nykyaikana erikoisrakenteet ovat mahdollistaneet useampi kerroksiset ratkaisut ja myös maan alle rakentamisen. Tällöin talo voidaan suunnitella yksilöllisemmin vastaamaan sille asetettuihin tarpeisiin esim. rauhoittamalla tietty tila/huone tiettyä tarkoitusta varten (Elokuva/mediahuone), myös huoneiden sijaintia ja käyttötarkoitus huomioiden voidaan osa talosta (yläkerta) rauhoittaa lepäämiseen (nukkumiseen) muun talon jäädessä palvelemaan aktiivikäyttöä.

Wikipedian mukaan talo on jotain tällaista.

Talo on yleisesti ottaen rakennus, rakennelma, koti tai suoja, jonka tarkoitus on olla ihmiselle paikka asumista varten. Talon alkuperäinen tarkoitus oli suojella ihmistä sään oikuilta (kuten sateelta, tuulelta, auringonpaisteelta ja pakkaselta) sekä villipedoilta. Nykyään lähes kaikki teollisuusmaiden asukkaat asuvat taloissa. Talosta on tullut myös osaltaan hyvinvoinnin mittayksikkö.
Suomessa vakituisena asuntona käytettävät asuintalot jaetaan pientaloihin ja kerrostaloihin.
Pientalossa voi olla 1–3 kerrosta, mutta eri asunnot eivät sijaitse päällekkäin. Pientaloja ovat

• omakotitalot, jotka ovat erillisiä pientaloja
• paritalot, joissa on kaksi asuntoa vierekkäin
• rivitalot, joissa on vähintään kolme asuntoa vierekkäin.
• ketjutalot, joissa asunnot ovat kytketty yhteen siten, että niiden välissä on yhdistävänä osana on esim. autotalli, varasto tai katos.

Kerrostalossa asunnot sijaitsevat päällekkäin ja usein myös vierekkäin. Pistetalo on kerrostalo, jossa asunnot sijaitsevat yhden porrashuoneen ympärillä. Lamellitaloksi kutsutaan pitkänmuotoista kerrostaloa, jossa portaan viereiset asunnot muodostavat yhden lamellin, ja näitä lamelleja on sijoitettu riviin. Kerrostaloa voidaan korkeuden perusteella nimittää myös pienkerrostaloksi, tornitaloksi tai pilvenpiirtäjäksi.
Kaavoituksessa käytetään tarkkoja termejä, kuten esimerkiksi asuinpientalojen korttelialue tai rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Samaten kerrosluvusta käytetään erityisiä merkintöjä, esimerkiksi I, I½, ½II, VIII.
Taloista käytetään usein myös valmistusaineen mukaisia nimityksiä: betonitalo, hirsitalo, kivitalo, savitalo ja tiilitalo. Nimitys voi perustua myös rakennustapaan: elementtitalo, harkkotalo.

* * * 

Mutta minkälainen omakotitalon sitten tulisi olla? Ainut oikea vastaus lienee - "juuri sellainen kuin haaveilit".

Koska ihmisten haaveet ovat usein varsin erilaisia ja niissä vivahde-erot viimeistelee haaveilijan persoona, on turha luulla, että olisi olemassa vain yksi (1) ainoa ja oikea tapa rakentaa omakotitalo. Jos kaikki asuisivat täysin samanlaisissa taloissa, jotka olisivat täysin samalla etäisyydellä toisistaan ja väritykseltään täysin toistensa kopioita, eihän ihminen enää löytäisi kotiinsa, sillä osoitenumerokin olisi varmasti joka talossa SAMA.

Koska ihminen on yksilö, eikä ajattele kollektiivisesti samalla tapaa kuin kaikki kanssa eläjänsä on hänellä taipumus myös korostaa omaa erilaisuuttaan, erottuakseen massasta. Lisäksi ns. tavalliseksi kansalaiseksi leimaitumisen "pelossa" yksilö tekee kaiken voitavansa erottuakseen massasta, jos ei muusta syystä, niin säilyttääkseen yksilollisyyteensä. Persoonalliset ratkaisut teoissa ei siis välttämättä tarkoita suoraan sitä, että kyseessä olisi tarkoitushakuinen erikoisuuden tavoittelu, vaan pikemminkin pyrkimys säilyttää kaikessa tekemisessä se mikä määrittelee minuuden.

Filosofisen olemuksen ydin määräytyköön sekin Wikipedian avulla.

Minä tai itse on mielenfilosofinen käsite, joka viittaa henkilön olemukselliseen, muuttumattomaan ytimeen, joka koostuu sellaisista ominaisuuksista, jotka erottavat henkilön muista yksilöistä. Filosofisena ongelmana on määritellä, mitä nämä ominaisuudet ovat, ja tähän on ollut useita lähestymistapoja.

* * *

Näiden varsin mutkikkaiksi haarautuneiden pohdintojen jälkeen voi ns. lyhyesti todeta, että se MEIDÄN omakotitalo on 1½ kerroksinen hirsitalo, jossa kerrossala on 200,7 neliötä. Huoneistoala jää kuitenkin niukasti alle 175 neliön ollen 174,8 neliötä.

Syy kerrosalan ja huoneistoalan näinkin suureen eroon on seuraava.

Kerrosala rakennusoikeudellisena käsitteenä on rakennuksen kerrosten yhteenlaskettu pinta-ala. Kerrosalaan lasketaan yleensä kunkin kerroksen pinta-ala aina ulkoseinien ulkopintaan asti. Jos ulkoseinän paksuus on yli 250 mm, ylimenevä osa katsotaan sallituksi rakennusoikeuden ylitykseksi. Toisin sanoen rakennusoikeutta laskettaessa kerrosalasta huomioidaan ulkoseinien sisällä oleva pinta-ala ja ulkoseinistä vain se osa, joka on paksuudeltaan enintään 250 mm. Ylittävää osuutta ei lueta rakennusoikeuden käyttämiseksi.

Huoneistoala taas on yhtä huoneistoa ympäröivien seinien sisäpintojen mukaan laskettu pinta-ala. Jos huoneistossa on päällekkäisiä kerroksia, lasketaan huoneistoala eri kerrosten summana. Jos katto on vino, lasketaan pinta-alaan mukaan vain se osa jossa huonekorkeus ylittää 160 cm.

Näin ollen mitään "valtavaa" linnaketta ei siis olla pykäämässä, vaikka varsin tilavalta tölli näin numeroiden valossa tuntuukin. Itseasiassa huoneistoalan alittama 175 neliötä oli tämän haaveen ns. mahdollisuuksien raja, jonka ylittäminen oli tarkoitus välttää. Numerot itsessään ovat toki jo sen verran suuria, että "kotini on linnani" sloganilta tuskin tulee pääsemään karkuun, mutta hyvillä mielin sitä alkaa "mutustelemaan", kun tietää, että "linnan" seinät on 240 x 260 mm hirttä.

Alakerta pyrittiin suunnittelemaan sellaiseksi, että siellä ehtii ja mahtuu arjen askareita hoitamaan mukavasti - pieniä nautintoja unohtamatta. Piirustuksiin mahtui et, wc, k, oh+rt, eh (elokuvahuone), khh, ph ja s sekä tietenkin eteläpäädyn terassi.

Yläkerta taasen pyrittiin saamaan ns. rauhan tyyssijaksi, missä voi omassa rauhassa tehdä niitä omia juttuja, ilman häiriöitä. Pohjan mukaan tänne tulee 3 mh, aula, wc ja vh, sekä parveke alakerran terassin päälle, minne käynti on luonnollisesti vanhempien makuuhuoneen kautta.

Tontti - rajattu alue, jonka sisällä on uusia rajoja

Joo..

Vähänpä sitä ihminen tietää Tontista ellei tutustu asiaan kunnolla, mikä tarkoittaa siis vähintään kirjastossa käyntiä, nettiin sukeltamista, virkamiesten tapaamista, rakennusmääräyksiin tutustumista, karttojen lukemista, suunnistamista, paikanpäällä käyntiä ja lopulta sen hakemistakin.

Kuten aiempi teksti kertoo, jäi tässä projektissa ns. pohjatyö tai mikään siihen edes osittain viittaava toiminta ns. lapsen kenkiin. Eipä tullut juuri Vaasan kaupungin Gerby V alueeksi nimeltyltä alueelta tarjolla oleviin tietoihin tutustuttua saati paikanpäällä käytyä, koska - no niin ei nyt vain tullut tehtyä.

Toki samaan hengenvetoon on todettava, että viime hetket tuli varsin aktiivisesti vietettyä juurikin siellä, missä ihmiset nykyään tuntuu elämäänsä elävän, eli tietokoneen syövereissä. Näin tietenkin siksi, että kaikki virastot ja niissä töissä olevat virkamiehet olivat viikonlopun viimeisenä iltana jo aikapäiviä menneet nukkumaan, ennen kuin meidän perheen Isi ja Äiti ehtivät lapsen nukutustehtäviltään perehtymään edes siihen digitaalisesti tarjolla olevaan tietoon.

Paikka varmistui hyvin nopeassa tahdissa, sillä tarjolla oli vain muutamia hyväksyttävissä olevia arvontaehdokkaita. Gerby satama oli "formaatti" tonttialue, missä projektin oikeastaan käyntiin polkaissut perussyy "VAPAUS" jäi toteutumatta, sillä jokainen tontti oli naapurinsa kopio, eli alueella EI sallittu ns. omia ratkaisuja. Purolassa tarjolla olleet tontit taasen olivat jääneet aiemmissa arvonnoissa lunastamatta, mistä lie syystä, mutta mahdollisesti sijainti kadunkulmassa on ollut yksi vaikutin? Ristinummella, melkeinpä isovanhempien (Veeran) vieressä tarjolla ollut, tontti jäi arvonnassa edelleen jakamatta, sillä rakennusmääräykset tontilla rajasivat tuota jo mainittua vapautta ja käytännössä olisi pitänyt tehdä aikamatka menneisyyteen, sillä kaavamääräykset päivätty 70-luvun puolelle.

Niinpä Gerby V pääsi alustavassa valinnassa valikoitumaan tulevaksi kotiseuduksi, koska tarjolla oli selkeästi väljin määräysviidakko, joka määritteli talolle seuraavat rajat I-II-kerrosta, puurakenteinen ja musta/tummanharmaa katto, jonka kulma 27-34 astetta.

Mikä tarjolla olevista tonteista sitten pitäisi valita? No siihen tuskin on olemassa ns. vastausta, sillä jokainen ihminen tekee ratkaisut omilla ehdoillaan. Helpollahan pääsee, kun valitsee valmiin talon, jonka joku muu on rakentanut ja laittanut myyntiin, mutta harvoin tahtoo olla tarjolla sellaista taloa sellaisella tontilla, mistä on itse haaveillut.

Meilläkin kuvatunlainen yritelmä oli käynnissä, mutta lopulta '85 rakennettu talo tontteineen jäi hankkimatta, vaikka siinä olisi ollut hyvin säilytys/varastotilaa 2 auton tallin myötä, koska meidän rakastettu peltilehmä EI kyseisiin pilttuisiin olisi mahtunut ensinkään!

Eli tämä valmistalo valmiilla tontilla vaihtoehto hylättiin lopulta sen vuoksi, ettei se kuitenkaan olisi ollut sellainen, kuin mitä oli haaveillut.

Takaisin tarjolla olleisiin tontteihin. Vaasassa oli myynnissä myös yksityisten tontteja hämmentävän sopivilla paikoilla, mutta tällöin tahtoi myös hinta olla luokkaa hämmästyttävä ainakin verrattuna kaupungin tonttien hintoihin. Niinpä Gerbyssä Kirjurintiellä ollut tyhjä tontti jäi edelleen tyhjäksi, vaikka sijainti aiheuttikin väliaikaisesti muutoksen päivittäisiin kauppareissuihin.

Niinpä entinen suunnistusmaastonakin paljon käytetty Gerby V alue alkoi tuntua siltä tulevalta kotiseudulta, koska tarjolla oli varsin väljin rakennusmääräyksin varustettuja kohtalaisen isoja tontteja muihin kaupungin tarjoamiin tontteihin verrattuna.

Miten sitten varmistua siitä, että valittu tontti on se OIKEA, kun ei ole mahdollisuutta saada ns. "räjäytyskuvaa" siitä, mitä se maapläntti pitää sisällään? Vaasan kaupunki oli käynyt tonteilla tekemässä yhden maaperä/pohjatutkimuskairauksen, mutta mitä se lopulta kertoo koko tontista, jos koko on kuitenkin yli 1000 neliötä? Ja vaikka kairaustulos olisikin jokaisella neliöllä samanlainen, kuinka tulkitset näitä hämmentäviä raportteja, kun et ole sellaista eläissäsi milloinkaan nähnyt tai tiennyt edes olevan olemassa?

Hämmentävän voimakkaita tunteita herättäneen surffauksen tuloksena Vantaan kaupungin sivuilta löytyi lopulta jollakin tavalla hakusanaan vastannut ratkaisu, minkä perusteella lopulta tehtiin päätös varoa kaikkia tontteja, joiden kairausdiagnoosissa oli edes viittaus veteen.

Jäljelle jääneistä vaihtoehdoista valittiin 35-50-3, koska se oli selkeästi suurin ja kairaustulos edes jollakin tapaa yksiselitteinen, eli käytännössä pinnan alla olisi pelkkää hiekkaa/kiviä/soraa.

Vaikka tontin valinta ja päätös arvontaa osallistumisesta oli siis jo tehty, EI tontin rajojen sisäpuolelle käynnistyvän rakennusprojektin tuntemattomista rajoista ollut vielä mitään tietoa.

Uudet rajat:
1. Asuinrakennusta ei saa rakentaa 4 m lähemmäksi tontin rajaa.
2. Talousrakennuksen saa rakentaa 2 m päähän rajasta, Naapurin luvalla kiinni rajaan.
3. Autotalli rakennettava siten, että auton pystyy paikoittamaan tien ja tallin väliin, jos talliin ajetaan suoraan tieltä, siis vähintään 7 m päähän tiestä. Jos talliin käynti pihan puolelta, voi tallin rakentaa 4 m päähän tiestä.
4. Talousrakennuksen etäisyys oltava vähintää 8 m naapurien päärakennuksen ikkunoista. (Meidän tapauksessa Gerbynmäentiehen rajautuvien naapuritonttien päärakennukset piti rakentaa "kiinni" kyseiseen tiehen eli päärakennuksen joku kulma oltava 4 m päässä Gerbynmäentiestä, mikä tarkoitti käytännössä kymmenien metrien matkaa joka tapauksessa. Tien toiselle puolelle rakentavia koskee samat säännöt, 7+tie+7 tai 4+tie+4, mikä vetää rakennukset jo ennen ikkunasääntöä riittävän kauas.)
5. Rakennuksessa olevien katosten/terassien pystytuet lasketaan rakennusmassaan eli kyseisten tolppien pitää mahtua annettujen rajojen sisään - jos ei mahdollista, tuettava muutoin (vinoon /) tai tehtävä tueton lippa tai muutettava rakennetta.
6. Talousrakennuksen/autotallin ja asuinrakennuksen etäisyys oltava vähintään 4 m.
7. Maalämpö kaivon etäisyys rakennuksiin oltava vähintään 5 m.

Sitten vain sovittelemaan 1½ kerroksista 175 neliöistä hirsitaloa ja 56 neliöistä autotalli/katos/varastoa tontille.

"Voisit aivan hyvin jotain blogiakin pitää"..

Otsikossa mainittujen rohkaisevien sanojen myötä avataan uusi blogi, jolla ei sen kummemmin ole mitään suurempaa tarkoitusta, kunhan nyt jonnekin saa sitten tuntojaan avata, koska syynä toimiva talonrakennusprojekti tuntuu olevan kohtalaisen tunnerikasta vuoristorataa.

Haave näyttää olevan varsin monimutkaisesti selitettävissä oleva sana, sillä edes nykyajan ykköstietäjä Wikipedia EI fin versiossaan sanan merkitystä millään tavoin avaa. Wikipedia Eng käsittelee yleistä käännösvastinetta dream lähinnä unena ja kertoo siitä kyllä monipolvisia selityksiä, jättäen kuitenkin yleisesti ymmärretyn haaveen yksinkertaisen selityksen käyttäjänsä haaveeksi.

Suomisanakirja.fi kertoo Haaveesta lyhyesti seuraavaa:

haave

us. epärealistiselta tuntuva toive, unelma, haavekuva

Ja kertoopa se vielä synomyymeiksi:

haave

utopia, illusio, kuvitelma, pilvilinna, toiveuni, tuulentupa, unelma, utukuva, toive, haaveilu, uni, unta, uneksia.

Tällä tasolla oman talon rakentaminen on ollut jo niin pitkään, etten osaa enää tarkkaan sanoa edes, koska sitä on ensimmäisen kerran tullut pohdiskeltua, josko kyseiseen touhuun löytyy ikinä riittävästi resursseja. Sen verran kalenterihin on kuitenkin vuosien varrella tullut tehtyä merkintöjä, että  maanantaita 30.08.1999, jolloin pääsin töihin Kemijärvellä, voisi pitää tupaprojektin ajanlaskun alkuna, koska pankkivirkailija ensi töikseen ehdotti eläkesäästämisen aloittamista ja talolainan ottamista. Vastaus ehdotuksiin oli tulloin EI, mutta nykyään eläkettä kertyy myös omista säästöistä ja talolainaakin on varsin suurinumeroinen luku.

Haaveiden muuttuminen projektiksi ottaa siis varsin runsaasti aikaa, vaikka on todettava myös. että matkan varrella on tullut toteutettua monia huomattavasti pienempiä haaveita.

Projektin tasolle epärealistiselta tuntuva toive muuttui Vaasan kaupungin hyväksyttyä tonttihakemuksemme, jonka olimme lähettäneet ns. viime tingassa, eli muutamia minuutteja ennen keskiyötä 04.11.2012. Asennoituminen koko touhuun tässä vaiheessa oli lähempänä "vitsiä", sillä tonttiarvontaan osallistuminen tuntui oikeastaan kuin lottoarvonnalta, ainoana erona fakta, että osallistuminen ei tällä kertaa maksanut mitään.

Tässä blogissa siis tarinoidaan pääasiassa asioista, jotka liittyvät edes jollakin tapaa oman talon raken-tamiseen/(nuttamiseen).